Hyvä puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toimikunnan jäsenet.
Kun talous sakkaa ja jaettavana on vain niukkuutta, on houkuttelevaa etsiä nopeita oikoteitä maamme ongelmien ratkaisemiseen. Koulutusta on pitkään kehitetty tehokkuus edellä, korkeakoulujen rahoitus laahaa, vaikka koulutustasoa pyritään nostamaan, ja säästöjä raavitaan kasaan lyhytnäköisillä keinoilla, kuten kirjojen verotusta korottamalla.
Yleissivistys jää silloin muiden tavoitteiden varjoon. Maamme kruununjalokivi ei kuitenkaan menetä merkitystään tulevaisuudessa – päinvastoin. Muuttuvilla työmarkkinoilla, meidän on pystyttävä oppimaan uutta jatkuvasti. Hyvät luku- ja kirjoitustaidot, matemaattinen hahmotuskyky ja ongelmanratkaisutaidot ovat kaiken osaamisen pohja. Ne mahdollistavat sopeutumisen uusiin työtehtäviin ja madaltavat kynnystä kouluttautua uudelleen.
Kun meitä työikäisiä on tulevaisuudessa yhä vähemmän, tulee jokaisen meistä osata vähän enemmän. Niin talouden rattaat pysyvät liikkeessä ja voimme ylläpitää edes jonkinlaisen version hyvinvointiyhteiskunnastamme.
Korkeampi osaaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Korkeakoulujen perusrahoitus on laitettava kuntoon. Sekä koulutuksen resursoinnin että laadullisen kehittämisen on oltava johdonmukaista ja ennakoitavaa. Sillä vahva koulutustaso, joka tukee jokaista kestävän kehityksen tavoitetta, vaatii hallituskaudet ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä.
Lopuksi haluankin kiittää hallitusta luku- ja laskutaidon painottamisesta peruskoulutusta kehittäessä. Äidinkielen ja matematiikan opetuksen lisääminen on tärkeä toimi kaiken muun oppimisen edellytysten parantamiselle. Toivonkin näkeväni tämän kaltaista positiivista kehitystä jatkossakin.